perjantai 3. heinäkuuta 2009

Sofi Oksanen: Puhdistus



Olen säästänyt tätä kirjaa kirjahyllyssäni kesää varten ja nyt viimeinkin luin sen. Siitä lähtien kun tartuin kirjaan, en olisi millään malttanut lopettaa sen lukemista. Ajatukset vain pyörivät kirjan henkilöhahmoissa ja tapahtumissa. Puhdistuksessa (2008) Oksanen kuvaa Viron lähihistoriaa todella koskettavasti. Teoksen takakannessa sanotaankin, että kirja antaa äänen sodan, kommunismin ja sorron uhreille. Teoksessa nousee esille myös nykynaisiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö.



Kirja kuvaa myös kutkuttavasti vanhemman naisen ja nuoren naisen kohtaamista kummankin näkökulmasta. Samalla heidän elämäntarinansa kulkevat eri aikatasoilla, kunnes ne lopussa yhtyvät. Oksanen käyttää samanlaista kerrontatyyliä kuin aikaisemmassa teoksessaan Stalinin lehmissä, jonka olen myös lukenut. Kiinnostavinta näissä kirjoissa on juuri tavallisten ihmisten elämää ja arkea koskevat kuvaukset silloin kuin Viro oli vielä Neuvostoliiton alaisuudessa. Sen ajan henkeä voisi kuvailla pelon ilmapiiriksi, jonka Puhdistus-kirja tuo hyvin esiin. Tuosta ajasta ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan ja kirja herättikin mielenkiintoni Viroa kohtaan ja tein ensimmäisen matkani Tallinnaan. Haluan myös jatkossa lukea lisää Virosta ja oppia tuntemaan sen historiaa, josta ei enää vaieta. Ajattelin tutustua virolaisen Jaan Krossin tuotantoon sekä lukea Imbi Pajua, jotka molemmat ovat kirjoittaneet poliittisista vainoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti